Apr 20, 2022

Kansainvälinen tutkimus: 76 % suomalaisista uskoo, että kauppojen pitäisi panostaa enemmän uusiin teknologioihin

Helsinki, 20. huhtikuuta 2022 – Suomalaiset haluavat shoppailuun lisää sujuvaa maksamista ja henkilökohtaista palvelua, selviää Klarnan tekemästä kansainvälisestä kyselytutkimuksesta. Selkeä enemmistö suomalaisista uskoo, että kauppojen tulisi jatkuvasti investoida käyttökokemusta parantaviin teknologioihin niin verkkokaupassa kuin kivijalassakin, jonka lisäksi erityisesti nuoremmat ikäryhmät odottavat virtuaalishoppailun yleistymistä. Tutkimus paljasti myös mielenkiintoisia kasvulukuja erityisesti ruoan verkkokaupasta. 

Klarnan kvartaaleittain päivittyvä Shopping Pulse -raportti seuraa kuluttajien ostokäyttäytymistä 11 maassa ja 3 eri maanosassa. Tammi-maaliskuussa 2022 toteutettuun tutkimukseen vastasi 11,740 kuluttajaa maailmalta, mukaan lukien 1,089 suomalaista. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Klarnan omaa ostodataa yli 250,000 verkkokaupasta ympäri maailman. Visualisoidut raportit löytyvät 
täältä (päivittyy 20.4.)

Suomalaiset haluavat shoppailuun lisää sujuvaa maksamista ja henkilökohtaista palvelua 

  • Suomalaiset haluavat shoppailuun lisää sujuvaa maksamista ja henkilökohtaista palvelua
    Selkeä enemmistö suomalaisista (76 %) uskoo, että verkkokauppojen tulisi jatkuvasti investoida uusiin, käyttökokemusta parantaviin teknologioihin. Kuluttajien toivelistan kärjessä on panostaminen erityisesti sujuvaan ja kitkattomaan maksamiseen, jota korostavat niin verkossa (60 %) kuin kivijalassa shoppailevat suomalaiset (56 %). Suomalaiset haluaisivat saada lisäksi enemmän henkilökohtaista palvelua, myös verkkokaupassa (31 %). 
  • Erityisesti nuoremmat ikäryhmät (18-40 vuotiaat) odottavat kauppiailtaan lisää virtuaalishoppailuun perustuvia ostokokemuksia. Virtuaalishoppailussa asiakas voi esimerkiksi kotisohvaltaan ottaa yhteyden kauppiaan kivijalkamyymälään ja jatkettua todellisuutta hyödyntäen saada reaaliaikaista asiakaspalvelua, jonka jälkeen itse ostaminen voi jatkua verkkokaupassa.  26 prosenttia 18-24 vuotiaista ja 29 prosenttia 25-40 vuotiaista suomalaisista haluaisi nähdä kauppiaiden panostavan enemmän lähitulevaisuudessa virtuaalishoppailuun. 
  • Suomalaiset etsivät inspiraatiota shoppailuun ensisijaisesti Googlesta (55 %). Samalla kuitenkin kuluttajat ovat löytäneet entistä enemmän uusia kanavia ostamiseen somesta. 53 prosenttia 18-24 vuotiaista ja 35 prosenttia 25-40 vuotiaista suomalaisista osti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotteen nähtyään sen ensin sosiaalisessa mediassa. Kanavista nuoremmat suomalaiset suosivat shoppailussaan eniten Tiktokia (53 %) ja Instagramia (52 %) kun taas vanhemmat ikäryhmät (42-57v) löytävät ostettavaa Facebookin kautta (65 %). Vastaavasti Youtubella on erityisen vahva asema miesten keskuudessa kun taas naiset suosivat enemmän Facebookia ja Instagramia. 
  • 29 prosenttia suomalaisista haluaa verkko-ostoksensa toimitettavan pakettiautomaattiin tehden toimitustavasta selkeästi Suomen suosituimman. Suomalaisten suosima toimitustapa on uniikki kansainvälisessä vertailussa. 

Verkko-ostamisen suosio kasvanut 10 prosenttia vajaassa vuodessa  - ruoan verkkokauppa kovassa nosteessa

  • Klarnan ostoindeksin mukaan verkko-ostamisen suosio on kasvanut Suomessa vajaassa vuodessa noin 10  prosenttia (81 indeksiluku toukokuussa 2021, 91 maaliskuussa 2022). Indeksi kertoo verkkokaupan ja kivijalkamyymälöiden suosiosta: 100 edustaa tasaista suosiota, alle 100 viittaa kivijalan suhteelliseen suosioon ja yli 100 taas verkkokaupan suosioon. Kansainvälisessä vertailussa verkko-ostamisen suosio Suomessa on kasvanut suhteessa eniten ja 11. maan vertailussa Suomi sijoittuu nyt 6. sijalle. 
  • Erityisesti ruoan ja elintarvikkeiden verkkokaupan suosio on kasvanut suomalaisten keskuudessa viimeisen vuoden aikana. Klarnan ostoindeksissä ruoan verkkokauppa saa nyt arvon 54, kun vielä vuoden 2021 toisella kvartaalilla se oli 41. Preferenssi ostaa ruokaa verkkokaupasta on siis kasvanut 13 prosenttia vajaassa vuodessa. 
  • Joka kolmas (36 %) suomalainen uskoo tekevänsä suurimman osan ostoksistaan verkossa vuoden kuluttua. Usko verkkoon on korkeampi nuorempien ikäryhmien keskuudessa: esimerkiksi 46 % 25-40 vuotiaista uskoo toteuttavansa enemmistön ostoksistaan verkossa vuoden kuluttua. 
  • Suomalaisista nuoremmista ikäryhmistä (18-24 vuotiaat ja 25-40 vuotiaat) enemmistö kertoo suosivansa shoppailua verkossa kivijalan sijaan (18-24v: 115 indeksiluku, 25-40v: 109). Tämä on ensimmäinen kerta joka kvartaaleittain toteutettavan tutkimuksen aikana kun jokin suomalainen ikäryhmä kertoo suosivansa verkkoa enemmän kuin kivijalkaa. Viikottaisissa ostoksissa verkko-ostaminen laahaa kuitenkin vielä kivijalan perässä, sillä 70 & suomalaisista kertoi toteutettavansa ne ensisijaisesti kivijalassa (70 %) verkon sijaan (23 %). 
  • Lapissa shoppailtiin eniten verkossa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä – Lapissa verkko-ostaminen oli erityisen suosittua Muniossa, jossa tehtiin jopa 194 prosenttia enemmän verkko-ostoksia kuluttajaa kohden kuin kuluttajat keskimäärin Suomessa. Seuraavaksi eniten shoppailtiin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. 
  • Sunnuntait ja viikonloput ovat edelleen suomalaisten kiireisimpiä shoppailupäiviä vaikka myös viikolla ostaminen on kasvanut. Verkko-ostaminen on erityisen suosittua illalla ja suosituin aika tehdä ostoksia on kello 21:00. 

“Ennusteiden mukaisesti verkko-ostamisen suosio on jatkanut kasvuaan Suomessa ja sitä on vauhdittanut myös ruoan ostamisen vahvempi siirtyminen verkkoon. Suomen verkkokaupassa on kuitenkin paljon kasvupotentiaalia emmekä yllä vielä kansainvälisissä vertailuissa paalupaikoille. Uskon kuitenkin, että jatkuva shoppailun kokemuksellisuuteen investoiminen tuo suomalaiselle verkkokaupalle mahdollisuuden nousta myös näissä vertailuissa” sanoo Klarnan maajohtaja Jacob Segercrantz. 

Tietoa tutkimuksesta
Klarnan kvartaaleittain päivittyvä Shopping Pulse -raportti seuraa kuluttajien ostokäyttäytymistä 11 maassa ja 3 eri maanosassa. Tammi-maaliskuussa 2022 toteutettuun tutkimukseen vastasi 11,740 kuluttajaa maailmalta, mukaan lukien 1,089 suomalaista. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Klarnan omaa ostodataa yli 250,000 verkkokaupasta ympäri maailman. Visualisoidut raportit löytyvät 
täältä (päivittyy 20.4.)


Yhteydenotot:
Klarna Press Office, press@klarna.com

Klarnasta
Vuodesta 2005 lähtien Klarna on pyrkinyt uudistamaan vähittäispankkialan. Meillä on 90 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja välitämme päivittäin kaksi miljoonaa maksutapahtumaa. Vastaamme asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin auttamalla heitä säästämään aikaa ja rahaa sekä hallitsemaan kassavirtoja ja tekemään perusteltuja päätöksiä. Yli 250 000 globaalia partneria, kuten H&M, Saks, Sephora, Macys, IKEA, Expedia Group ja Nike, on ottanut käyttöön Klarnan innovatiivisen teknologian tarjotakseen saumattoman shoppailukokemuksen niin verkkokaupassa kuin fyysisessä myymälässä. Yli 5000 ihmistä työllistävä Klarna on aktiivinen 20 markkinalla, ja 40,39 miljardin euron valuaatiollaan yksi arvokkaimmista yksityisistä fintech-yrityksistä maailmassa. Lue lisää: klarna.com. 

###

Keskeisimmät tilastot (laajempi visualisoitu raportti löytyy täältä - päivittyy 20.4.)



* ‎Indeksi kertoo verkkokaupan ja kivijalkamyymälöiden suosiosta: 100 edustaa tasaista suosiota, alle 100 viittaa kivijalan suhteelliseen suosioon ja yli 100 taas verkkokaupan suosioon. Arvot perustuvat verkkokauppojen ja myymälöiden suosioon 10 eri tuotekategoriassa, jotka on punnittu perustuen jokaisen kategorian ostajien kuukausittaiseen määrään (verkkokaupoissa ja myymälöissä). Tämä tarkoittaa että kategorioilla, joita ostetaan useammin, on myös suurempi vaikutus lopulliseen sijoitukseen


* ‎Indeksi (100) edustaa valtakunnallista suomalaisten verkko-ostosten keskiarvoa. Korkeampi tai matalampi arvo merkitsee, ovatko kuluttajat tehneet enemmän tai vähemmän ostoja henkilöä kohden verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Indeksi on asetettu suhteessa maakunnan tai kunnan väkilukuun. 


* ‎Indeksi (100) edustaa valtakunnallista suomalaisten verkko-ostosten keskiarvoa. Korkeampi tai matalampi arvo merkitsee, ovatko kuluttajat tehneet enemmän tai vähemmän ostoja henkilöä kohden verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Indeksi on asetettu suhteessa maakunnan tai kunnan väkilukuun.