Koronarajoitukset ovat koskettaneet kevään aikana etenkin yli 70-vuotiaita. Moni eläkeikäinen suhtautuu verkko-ostamiseen avoimesti. Eläkeikäisillä on kuitenkin huolia verkkoon siirtymisessä ja kaipaisivat enemmän apua läheisiltään.

Helsingin Sanomien

Oman datamme analysoimisen lisäksi toteutimme tutkimuksen puhelinhaastatteluina ja online-kyselynä, jossa vastaajat olivat iältään 65–84-vuotiaita suomalaista. Oletimme, että pakotettu muutos olisi monelle eläkeikäiselle stressaava ja raju, mutta iloksemme lähtöoletuksemme osoittautui osittain vääräksi.

Tutkimuksessamme paljastui, että moni eläkeikäinen suhtautuu verkko-ostamiseen avoimesti, mutta kaipaisi enemmän apua läheisiltään. Vain joka kolmas yli 65-vuotias mieltää tekevänsä verkko-ostoksia sujuvasti ja yli 80-vuotiaista itseään sujuvana verkkoshoppailijana pitää vain alle viidennes (18 prosenttia).

Kolme neljästä (72 prosenttia) eläkeikäisestä ilmoittaa haluavansa oppia lisää digitaalisista työkaluista, jotka voivat tuoda apua arkeen (kuten ostosten tekemiseen tai laskujen maksamiseen verkossa).

Mieluisin avun lähde verkko-ostamisen aloittamiseen olisi lähes puolelle (46 prosenttia) oma perhe tai läheiset. Tästä huolimatta vain neljännes (27 prosenttia) kertoo saaneensa apua läheisiltään ja jopa 39 prosenttia tutkimukseen vastanneista eläkeikäisistä kertoo, ettei ole saanut apua ostosten tekoon verkossa ollenkaan. Vanhimmassa ikäryhmässä (80–84-vuotiaat) osuus niistä, jotka eivät ole saaneet apua on peräti 53 prosenttia. Ehkä jopa yllättäen vain neljä prosenttia eläkeikäisistä kertoo kaipaavansa ikätoverin tai senioriverkoston tarjoamaa apua.

Monelle eläkeikäiselle itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus muista voivat olla olennaisia arvoja verkkoon siirryttäessä. Tunnistettavin ero nuorempiin ikäpolviin lienee tarvekohtaisen ostamisen korostuminen. Eläkeikäisillä on kuitenkin huolia verkkoon siirtymisessä.

Suurimmat huolenaiheet verkko-ostoksia tehdessä liittyvät turvallisuuteen: reilu puolet (54 prosenttia) sanoo olevansa huolissaan tietojen kalastelusta tai huijauksista. Tämä on ymmärrettävää, sillä verkossa tapahtuvat huijaukset ovat laajasti uutisoituja ja nämä yhdistyvät usein luottokortti- tai maksutapatietoihin, vaikka nämä eivät suoraan verkkokauppaan liittyisikään.

Noin puolet (48 prosenttia) eläkeikäisistä kertoo tuntevansa olonsa turvallisemmaksi, jos valittavissa on tuttu ja turvallinen maksutapa. Myös selkeät yhteystiedot verkkokaupan sivuilla luovat turvaa 36 prosentille, ja noin kolmannes (33 prosenttia) pitää luotettavaa toimitustapaa turvallisuuden takeena. Kolme kymmenestä (29 prosenttia) toivoisi selkeitä, vaiheittaisia ohjeita verkkokauppaan.

Moni eläkeikäinen on jo siirtynyt verkkokaupan pariin, vaikkakin ostostenteon frekvenssi ei ole yhtä tiuha kuin nuoremmilla sukupolvilla. Kyselymme perusteella joka kolmas (33 prosenttia) yli 65-vuotias tekee verkko-ostoksia vähintään kerran kuussa. Yli 65-vuotiasta kuusi prosenttia kertoo tehneensä verkko-ostoksia ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Vastaava luku 80–84-vuotiaiden keskuudessa on jopa 11 prosenttia.

Myös Klarna datassa on huomattavissa kasvua kevään 2020 aikana. Yli 66-vuotiaiden verkko-ostokset ovat kasvaneet tänä keväänä samassa suhteessa kuin alle 66-vuotiaiden.

Yli 85-vuotiaiden kohdalla näkyy erityisen merkittävästi nuoremmista kuluttajista erottuvaa kasvua: heidän verkko-ostoksiin käyttämänsä raha on melkein tuplaantunut (+96 prosenttia), kun verrataan kasvua vuoden 2020 helmikuusta maaliskuuhun, jolloin rajoitustoimenpiteitä alettiin tehdä pandemian vaikutuksen vähentämiseksi.

Ei tule mieltää eläkeikäisiä yhdeksi ryhmäksi, joka kokonaisuutena kaipaisi tukea verkkokaupassa asiointiin. Kärjistetysti mummot ja papat voisivat olla aivan yhtä varmoja verkkoshoppailijoita kuin teinit älypuhelimillaan. Monet kuitenkin kaipaavat auttavaa kättä verkko-ostamisessa alkuun pääsemiseksi.

Mikäli tämä blogikirjoitus rohkaisee sinua opastamaan läheistäsi verkkokaupan käytössä, muista empaattisuus. Sinulle itsestään selvät asiat voivat olla täysin uusia läheisellesi.