Wikipink.

Avaamme näillä sivuilla omia lukujamme ja toimintatapojamme – miten Klarna tienaa rahaa, ketkä ostavat Suomessa Klarnalla, kuinka suuri osa laskuista menee perintään, ja niin edelleen – sillä haluamme viedä pankki- ja luottoalaa läpinäkyvämpään suuntaan. Paras tapa vaikuttaa on kuitenkin toimia. Siksi olemme tehneet syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana merkittäviä, vastuullisuutta edistäviä uudistuksia Klarnan palveluihin ja säästäneet jo yli 45 miljoonaa euroa kuluttajien rahoja.

Tavoitteena reilumpi luottoala.

Suomalaisilla on mahdollisuus ottaa nopeasti suuria ja pitkäaikaisia lainoja. Lainoja, joita voidaan vielä jatkaa kalliilla vaikeasti ymmärrettävillä vakuudettomilla lainoilla ja joiden takaisinmaksuajat karkaavat helposti käsistä. Eikä ihme. Perinteiset pankit, pikavippifirmat, maksupalveluntarjoajat ja luottokorttiyhtiöt tarjoavat monenlaisia rahoitusinstrumentteja, joiden kokonaiskustannukset ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä. Ajoittain tuntuu jopa siltä, että kuluttajaa johdetaan tahallaan harhaan.

On hyvä, että räikeimpiin rikkeisiin puututaan lainsäädännön voimin. Positiivinen luottorekisteri, matalampi korkokatto sekä muut muutokset kuluttajaluottolainsäädäntöön ovat tärkeitä toimenpiteitä, joita on syytä kiirehtiä. Mutta ne eivät poista alan yritysten vastuuta toimia.

Siksi markkinajohtajana uudistamme säännöllisesti myös omaa palveluamme: syksyllä 2021 luovuimme aloitus- ja käsittelymaksuista sekä jatkuvasta luotosta, ja lisäsimme ilmaista maksuaikaa ja muistutuksia tulevasta eräpäivästä. Uudistukset toivat ensimmäisen kolmen kuukauden aikana jo 6,3 miljoonan euron säästöt suomalaisille kuluttajille. Tällä tiellä aiomme jatkaa.

Seuraavaksi lanseeraamme suoramaksuvaihtoehdon eli mahdollisuuden ‘Maksaa heti’ kaikilla Klarna-markkinoilla vuoden 2022 loppuun mennessä ja lisäämme sovellukseemme nuorille räätälöidyn opetusvideon luotolla maksamisesta.

Tavoitteemme on parantaa kuluttajan maksuehtoja ja lisätä koko toimialan läpinäkyvyyttä. Toivomme kollegoidemme seuraavan perässä.

 

– Jacob Segercrantz, Klarna Suomen maajohtaja

Ensimmäisten palvelu-uudistusten myötä:

43 %

Vähemmän muistutusmaksuja Suomessa

37 %

Vähemmän perintätapauksia Suomessa

15 %

Nopeutunut erämaksun takaisinmaksuaika Suomessa

€6,3

Miljoonan säästöt suomalaisille kuluttajille

€45

Miljoonan säästöt pohjoismaalaisille kuluttajille

1. Läpinäkyvämpiä luottoja, kiitos!

Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on korkeimmillaan 45 vuoteen2 ja ylivelkaantuminen on lisääntynyt kaikilla mittareilla3. Viimeisten 10 vuoden aikana maksuhäiriömerkinnän saaneiden lukumäärä on kasvanut reilulla 80 000 henkilöllä3. Samaan aikaan vakuudettomien kulutusluottojen määrä on liki tuplaantunut vuodesta 2010: vuoden 2021 helmikuussa niitä oli suomalaisilla 6,585 miljardin edestä4.

Yli 40 prosenttia Takuusäätiön Velkalinja- ja chat-neuvontaan tulleista kertoo, että pienituloisuus sekä luotonoton helppous ovat olleet suurimmat syyt velkakierteeseen1. Ylivelkaantuminen ei kuitenkaan kosketa vain pienituloisia, vaan Takuusäätiön mukaan yhä useammin apua hakevat myös hyvätuloiset, jotka ovat ylivelkaantuneet liian helpon luotonsaannin vuoksi. Velkakierre voi alkaa esimerkiksi opinto- tai asuntolainan takaisinmaksuun liittyvistä haasteista ja usein syvenee kun otetaan lainaa lainan päälle. Takuusäätiön arvion mukaan neuvottavista jopa 80 prosenttia hakeutuu tuen piiriin ajauduttuaan ongelmiin yhdistelylainojen vuoksi1.

Seuraavaksi kerromme lisää alan ongelmakohdista. Klarnan toimenpiteistä ongelmien ratkaisemiseksi voit lukea lisää osiossa 3: Näin pyrimme estämään velkaantumista.

Ongelma 1: Epäselvät kustannukset.

Luottoalalla on monta käytäntöä, jotka hankaloittavat velan todellisen hinnan hahmottamista. Liki puolet suomalaisista ei esimerkiksi tiedä, miten nimelliskorko eroaa todellisesta vuosikorosta eikä aloitus- ja käsittelykulujen lisääminen luottoihin helpota asiaa.

64 %

suomalaisista ei osaa kertoa, miten lainojen yhdistely vaikuttaa lainan kokonaiskustannuksiin (Lähde 5)

48 %

ei ymmärrä eroa nimelliskoron ja todellisen koron välillä (Lähde 5)

Suurin osa suomalaisista ei myöskään ymmärrä, miten yhdistelylaina toimii.5 (Ei, lainan kokonaiskustannukset eivät pienene.) Myös perinteisten luottokorttien ehtoja ja todellisia kustannuksia voi olla vaikea ymmärtää. Esimerkiksi Helsingin Sanomien vuonna 2019 tekemä vertailu paljasti merkittäviä eroja kustannuksissa luottokorttia tai osamaksua tarjoavien toimijoiden välillä. Artikkelissa näkyvä Klarnan joustava erämaksu poistui syksyn 2021 aikana kassoillamme tarjottavista maksutavoista.

Ongelma 2: Jatkuvan luoton loukku.

Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi korttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman erillistä luottopäätöstä. Tällaiset lainat saattavat ensin tuntua hyvin joustavilta, mutta käyvät kuluttajalle helposti kalliiksi. Kuluttaja saattaa maksaa laskunsa joka kuukausi ilman näkyvää eroa lopullisessa velkasummassa.

Alla olevassa esimerkissä kuluttaja maksaa 500 euron ostoksen jatkuvalla luotolla tai ennalta määritellyssä 36 maksun erässä. Ero maksuajassa ja loppusummassa on huomattava: jatkuvalla luotolla kuluttaja päätyy maksamaan samaa ostosta 112 kuukautta pidempään ja maksaa siitä yli 300 euroa enemmän.

Hahmotelma velan takaisinmakuajasta.

Jatkuva luotto hämärtää käsitystä luoton kokonaissummasta. Suomessa jatkuvien luottojen aiheuttamaa vaikutusta ylivelkaantumiseen on kuitenkin vielä vaikea hahmottaa, sillä vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei ole tarvinnut antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista.

Ongelma 3: Unohtaminen on tehty helpoksi.

Joka kolmas (32 %) suomalainen on maksanut joskus myöhässä ja saanut vähintään kerran maksuhuomautuksen. Niistä, jotka olivat joskus maksaneet myöhässä, suurin osa (63 %) oli unohtanut maksaa ajoissa. Jotta laskujen eräpäivistä ei lipsuttaisi jatkossa, lähes joka neljäs (23 %) toivoikin, että eräpäivästä muistutettaisiin useamman kanavan kautta5.

Muistutusmaksua saavien Klarna-laskujen osuus on laskenut jo useita vuosia peräkkäin – uudistusten myötä se on vähentynyt entisestään. Muistutusmaksut ovat meille negatiivisia tuloja, joita emme halua.

63 %

heistä, jotka ovat saaneet joskus muistutusmaksun kertoivat maksun viivästymisen syyksi unohduksen.

23 %

haluaisi lisämuistutuksia, jotta muistaisi jatkossa maksaa ajoissa.

2. Stoppi nuorten velkaantumiselle.

Myös nuorten velkaantuminen on noussut otsikoihin, vaikka kansainvälisessä vertailussa suomalaiset nuoret ovat poikkeuksellisen kiinnostuneita taloudestaan7 ja moni säästää, sijoittaa sekä suunnittelee talouttaan aktiivisesti.

Esimerkiksi Takuusäätiö kertoi vuoden 2022 alussa, että nuorten osuus heidän asiakaskunnassaan oli lisääntynyt yli 30 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana ja vuonna 2021 joka kolmas heille velkajärjestelyyn hakeutunut oli alle 30-vuotias. Perintayhtiö Intrum puolestaan arvioi, että 18-24-vuotiaiden vaikea velkaantuminen kasvoi vuosien 2019-2021 välillä jopa 96,3 prosenttia. Takuusäätiön mukaan nuoret velkaantuivat erityisesti opintolainoista, vuokrarästeistä, sekä osamaksuista.

Nuorisobarometrin tutkimus: Miksi nuoret velkaantuvat?

Halusimme pureutua pohjoismaalaisten nuorten velkaantumisen syihin ja niinpä toteutimme Ungdomsbarometernin kanssa kyselytutkimuksen, johon vastasi Pohjoismaissa 2688 18-25-vuotiasta nuorta.

Tutustu tutkimuksen päälöydöksiin alta tai lataa koko raportti täältä.

1. Suomalaiset nuoret ovat poikkeuksellisen kiinnostuneita henkilökohtaisesta taloudestaan…

Suomalaisnuoret ovat selkeästi muita pohjoismaalaisia kiinnostuneempia henkilökohtaisesta taloudestaan – kun muissa maissa noin kolmasosa nuorista (Tanskassa 28 %, Norjassa 34 % ja Ruotsissa 29 %) kertoo olevansa hyvin kiinnostuneita omasta taloudestaan, suomalaisnuorissa vastaava luku on jopa 64 prosenttia.

2. …mutta vain neljäsosa on tyytyväinen koulun tarjoamaan talousopetukseen.

Vain neljäsosa (26 %) suomalaisnuorista on tyytyväisiä koulun talousopetukseen ja joka viides (20 %) sanoo, ettei koskaan saanut talousopetusta koulussa. Tietoa paikataan hakemalla oppeja esimerkiksi Googlesta (45 %), pankin palveluista (45 %) tai Youtubesta (22 %).

3. Lähes puolella vaikeuksia hahmottaa ostoksen todellista hintaa.

44 prosenttia suomalaisnuorista sanoo omaavansa hyvin vähän tai ei lainkaan tietoa siitä, miten lainan tai osamaksun todellinen hinta lasketaan ja 42 prosenttia ei tiedä, mitä velalle tapahtuu, kun se siirtyy perintään.

4. Joka kolmas nuori on kokenut painetta ostaa jotain mihin hänellä ei olisi ollut varaa.

32 prosenttia suomalaisnuorista kokee painetta ostaa tai tehdä asioita, mihin heillä ei olisi varaa ja 23 prosenttia kertoo joskus ostaneensa asioita, mihin ei ole varaa. Joka viides (20 %) suomalainen nuori kokee, että kalliiden asioiden ostaminen tai tekeminen parantaa heidän asemaansa ystävien keskuudessa.

3. Näin pyrimme estämään velkaantumista.

Haluamme kantaa kortemme kekoon suomalaisten velkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Siksi olemme tehneet merkittäviä muutoksia palveluumme. Ensimmäiset, syksyllä 2021 lanseeratut palvelu-uudistukset ovat vähentäneet muistutusmaksujen määrää 43 % sekä perintään menevien laskujen määrää 37 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2021, ja toivat suomalaisille kuluttajille jo yli 6,3 miljoonan euron säästöt loka-joulukuussa 2021.

1. Kaksinkertainen maksuaika ilmaiselle laskulle.

Helpottaaksemme ajoissa maksamista ja vähentääksemme muistutusmaksujen määrää pidensimme syksyllä 2021 ilmaisen laskumme maksuaikaa 14 päivästä 30 päivään. Monille kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että maksuaika on linjassa tyypillisen palkanmaksukauden pituuden kanssa, ja todennäköisyys muistaa maksaa ajoissa nousee.

2. Ei enää kohtuuttomia maksuja.

Olemme poistaneet aloitus- ja käsittelymaksut, jotta kuluttajan olisi helpompi ymmärtää luoton kokonaishinta. Mielestämme tänä päivänä on kohtuutonta pyytää maksua sellaisista palveluista, joihin ei enää 2020-luvulla käytetä manuaalisia resursseja.

Lisämaksut ja piilokulut vaikeuttavat luoton todellisen hinnan hahmottamista ja asiakkaan kokonaiskustannukset ovat usein huomattavasti odotettua korkeammat – varsinkin kun kulut lisätään näennäisesti matalan nimelliskoron kylkeen. Muutosten jälkeen Klarnan asiakkaat maksavat Klarnan tarjoamasta erämaksusta vain ennalta määritellyn koron – ei muuta. Klarna 30 päivän lasku ja verkkopankkimaksu ovat jo ennestään täysin korottomia ja kuluttomia.

3. Ei enää liian pitkiä luottoja.

Olemme luopuneet joustavan erämaksun tarjoamisesta kassoillamme ja asetimme kaikille uusille luotoille kiinteän päättymispäivän syksyllä 2021. Lainat ja luotot, joilla on pitkät maksuajat, saattavat tuntua joustavilta, mutta käyvät helposti kalliiksi, sillä kuluttaja maksaa laskunsa joka kuukausi ilman näkyvää eroa lopullisessa velkasummassa.

Tavoitteenamme on, että jokainen asiakkaamme onnistuu maksamaan velkansa ennalta määrätyssä ajassa. Siksi jokaisella Klarnan erämaksulla on tänä päivänä kiinteä päättymispäivä, jolloin jokainen kuukausittainen maksuerä vähentää merkittävästi velan määrää.

4. Lisää ystävällisiä muistutuksia useissa eri kanavissa.

Muistutusmaksua saavien Klarna-laskujen osuus on laskenut jo useita vuosia peräkkäin – ja uudistusten myötä se on vähentynyt entisestään. Muistutusmaksut ovat meille negatiivisia tuloja, joita emme halua.

Lisäsimme ilmaisia muistutuksia eräpäivistä ja jo erääntyneistä maksuista, jotta jokainen, joka syystä tai toisesta ei ole maksanut ajoissa, saa lisämahdollisuuden maksaa laskunsa ilman muistutusmaksua.

Lähetämme muistutuksia sähköpostitse, kirjeitse, sovelluksessa ja tekstiviestillä ennen ja jälkeen eräpäivän.

 

Lisää ystävällisiä muistutuksia useissa eri kanavissa

4. Tähän Klarnan liiketoiminta perustuu.

Avaamalla omia lukujamme ja palvelumuutosten ensimmäisiä tuloksia haluamme viedä pankki- ja luottoalaa läpinäkyvämpään suuntaan ja kannustaa myös muita toimimaan.

Näin Klarna ansaitsee rahaa.

Klarnan liikevaihto perustuu verkkokauppojen, ei kuluttajamaksujen kasvuun. Tarjoamme kuluttajille neljä erilaista tapaa maksaa sujuvasti ja turvallisesti verkossa. Palvelumme ovat kehitetty kuluttajien ongelmien ratkaisemiseksi – ei lyhytaikaisten voittojen maksimoimiseksi.

Liiketoimintastrategiamme mukaisesti liikevaihto verkkokaupoilta kasvaa nopeammin kuin kuluttajilta, ja kasvaa myös suhteessa kokonaistuloihin. Syksyllä 2021 tekemämme palvelumuutokset toivat yli 45 miljoonan euron säästöt Klarnan kuluttaja-asiakkaille Pohjoismaissa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.

 

5. Näin suomalaiset käyttävät Klarnaa.

Klarnan ylivoimaisesti suosituin maksutapa on ilmainen 30 päivän lasku, jota on käyttänyt jo reilusti yli miljoona suomalaista. Lasku on turvallinen maksutapa, sillä kuluttaja voi maksaa ostoksen vasta tuotteen saatuaan. Joka kolmas suomalainen on viimeisen vuoden aikana vastaanottanut viallisen tuotteen tai tehnyt tilauksen, jossa yksi tai useampi tuote on jäänyt toimittamatta verkko-ostoksesta5. Laskulla maksaessa kuluttajalla on mahdollisuus pidättäytyä maksusta kunnes asia on korjattu.

91% Klarnan maksutavoilla tehdyistä ostoksista maksetaan ilmaisella laskulla tai heti ostoksen yhteydessä.

Suomessa Klarna-ostoksia tekevät ikäluokittain eniten 26-35-vuotiaat. Seuraavaksi suosituinta Klarnalla shoppailu on 36-45 vuotiaiden keskuudessa ja kolmanneksi suosituinta 46-55 vuotiaiden keskuudessa. Yhdessä nämä kolme ikäryhmää muodostavat jopa 73 prosenttia Klarnan käytöstä Suomessa. Verkkokaupan nopeimmin kasvava ikäluokka ovat yli 65-vuotiaat. Naiset muodostavat suuremman osan Klarnan käyttäjistä. Miehet taas tekevät suurempia keskiostoksia.

26-35-vuotiaat ovat eniten Klarna-ostoksia tekevä ikäryhmä.

6. Klarnan luvut avattuna.

Avaamalla omia lukujamme ja toimintatapojamme haluamme viedä luottoalaa läpinäkyvämpään suuntaan. Tästä hyötyvät kuluttajien lisäksi myös viranomaiset ja lainsäätäjät, joilla on siten parhaat edellytykset pureutua velkaantumisen juurisyihin ja ratkoa ongelmia.

Muistutusmaksujen määrä on laskenut 54 %.

Muistutusmaksujen osuus Klarnan palvelussa on laskenut jo useana peräkkäisenä vuotena. Vuoden 2019 ensimmäisen kvartaalin ja vuoden 2021 viimeisen kvartaalin välillä Klarna-laskujen muistutusmaksujen osuus on laskenut 54 prosenttia – osittain siksi, että kuluttajat ovat tottuneempia ostamaan ja maksamaan verkossa mutta myös siksi, että olemme lisänneet tukea eräpäivän muistamiseen palvelussamme.

Q1/2019 ja Q4/2021 aikavälillä muistutusmaksuja saavien Klarna-laskujen osuus kaikista laskuista on laskenut 54 prosenttia.

Q1/2019 ja Q4/2021 aikavälillä muistutusmaksuja saavien Klarna-laskujen osuus kaikista laskuista on laskenut 54 prosenttia.

Lukuihin voi tulla pieniä muutoksia, sillä joulukuun 2021 luvut eivät ole vielä täysin valmistuneet.

 

Palvelu-uudistusten avulla haluamme vähentää muistutusmaksujen määrää entisestään. Uudistukset ovat jo tuottaneet tulosta: syksyllä 2021 muistutusmaksuun johtaneiden Klarna-laskujen määrä putosi Suomessa 43 prosenttia verrattuna vuoden 2020 viimeiseen kvartaaliin.

Perintätapausten määrä on laskenut 37 %*.

Lähes joka viides suomalainen (18 %) on joskus saanut perintäkirjeen verkko-ostoksesta, jonka maksoi luottokortilla, kulutusluotolla tai muun tyyppisellä luotolla5.

Samaan aikaan kun Klarnalla tehtyjen ostosten ja asiakkaiden määrä nousee, osuus perintään menneistä laskuista on laskenut tasaisesti. Syksyn palvelu-uudistusten myötä perintätapausten määrä laski jopa 37 prosenttia* vuoden 2021 viimeisellä kvartaalilla verrattuna vuoden 2020 viimeiseen kvartaaliin. Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että tämä osuus pienenee entisestään.

Muutos perintään menevien Klarna-laskujen osuudessa on laskettu vertailemalla vuoden 2021 ja vuoden 2020 viimeisiä kvartaaleja. Lukuihin voi tulla pieniä muutoksia, sillä joulukuun 2021 luvut eivät ole vielä täysin valmistuneet.

 

Perintään menneiden Klarna-laskujen osuus kaikista laskuista on laskenut tasaisesti.

Perintään menneiden Klarna-laskujen osuus kaikista laskuista on laskenut tasaisesti.

Petosten määrä on laskenut 90 %.

Klarnan tavoite on alusta asti ollut tarjota sujuvin shoppailukokemus riskeeraamatta tietoturvaa. Olemme täysin lisensoitu, Ruotsin finanssivalvonnan ja tietosuojavaltuutetun valvoma pankki, joka toimii 45 maassa. Kauttamme yli 90 miljoonaa asiakasta tekee yli 2 miljoonaa ostosta joka päivä. Tuotteemme näyttävät yksinkertaisilta ja tuntuvat sujuvilta käyttää, mutta tämän mahdollistaaksemme Klarnan taustalla on valtava määrä edistynyttä teknologiaa. Klarna ei missään tilanteessa hyväksy pelkällä henkilötunnuksen ja sähköpostiosoitteen perusteella tehtäviä ostoksia. Käytämme edistyksellistä petoksen merkkejä tunnistavaa teknologiaa, joka huomioi useita datapisteitä. Näistä datapisteistä henkilötunnus ja sähköpostiosoite ovat vain kaksi.

 

Petosten osuus Klarnan nettiostoista Suomessa

Indeksoitu petosten osuus: 2019-01-01 – 2022-01-01

Petosten osuus Klarnan nettiostoista Suomessa

Kuten graafista näkyy, Klarna on onnistuneesti pystynyt laskemaan petosten osuutta suhteessa ostosten määrään palvelussamme. Vuoden 2019 piikin aiheutti kansainvälinen petosryhmä, joka targetoi erityisesti yhtä Klarnan kauppiasta. Sen jälkeen Klarna on ottanut käyttöön uusia toimia, joiden avulla olemme pystyneet mahdollistamaan turvallisen nettiostamisen suomalaisille kuluttajille.

 

Kiitos tiiviin yhteistyön Suomen viranomaisten, kauppiaiden ja logistiikkakumppaniemme kanssa, onnistumme ehkäisemään leijonanosan meitä koskettavista huijausyrityksistä.

Tämän lisäksi meillä on käytössä Klarnan ostajan turva, minkä ansiosta kuluttajan ei koskaan tarvitse maksaa ostosta, joka on todettu vilpillisesti tehdyksi.

[Kuinka Klarna torjuu petoksia – petosten määrä vähentynyt 97% palvelussamme]

7. Klarnan maksutavat.

Klarna tarjoaa useita erilaisia ​​maksutapoja, jotta asiakas voi valita ostohetkellä itselleen sopivimman. Suurin osa Klarnalla ostoksia tekevistä kuluttajista maksaa kuluttomalla ja korottomalla 30 päivän laskulla.

8. Myytinmurtajat.

Alla muutama myytti, jotka olemme bonganneet median otsikoista tai keskustelupalstoilla käydyistä keskusteluista. Haluamme olla selkeitä ja avoimia… ja oikaista muutaman näistä myyteistä.

Väite 1: “On Klarnan edun mukaista, jos kuluttaja ei voi maksa ajoissa.”

Ei pidä paikkaansa. Klarnan ensisijainen tavoite on tarjota kuluttajalle ylivertainen shoppailukokemus, ja tässä yhtälössä maksujen myöhästyminen ei ole kenenkään etu. Haluamme tehdä verkko-ostamisesta yksinkertaista, sujuvaa ja turvallista. Emme olisi kasvaneet kansainväliseksi markkinajohtajaksi, ellei asiakas olisi meillä aina keskiössä.

Muistutusmaksua saavien Klarna-laskujen osuus on laskenut useita vuosia peräkkäin. Suurin syy maksujen myöhästymiselle on kuluttajan unohdus maksaa lasku ajallaan, eli valtaosassa tapauksia ei onneksi ole kyse maksukyvyttömyydestä. Vähentääksemme perintään joutuvien laskujen määrää entisestään, lisäämme eri kanavien kautta lähetettäviä lisämuistutuksia maksamattomista laskuista.

Tavoitteemme on, että muistutusmaksuja saavien laskujen määrä jatkaa laskuaan ja että yksikään Klarna-lasku ei johtaisi muistutusmaksuun. Ne ovat tuloja, joita emme halua.

 

Väite 2: “Klarna lainaa maksukyvyttömille.”

Ei pidä paikkaansa. Klarnan tavoitteena on tarjota kuluttajalle ylivertainen shoppailukokemus. Se, että joku asiakkaistamme joutuisi taloudelliseen ahdinkoon ei ole Klarnan etu, vaan haittaa bisneksemme kasvamista pitkällä aikavälillä.

Klarna tarkistaa kuluttajan luottokelpoisuuden jokaisen yksittäisen ostoksen yhteydessä, jotta voimme reagoida mahdolliseen maksuvaikeuteen ja ennaltaehkäistä ylivelkaantumista.

 

Väite 3: “Klarna edesauttaa velkaantumista.”

Takuusäätiön arvion mukaan heidän neuvottavistaan jopa 80 % hakeutuu tuen piiriin ajauduttuaan ongelmiin erilaisten yhdistelylainojen vuoksi.

Verkkokauppa ja sen laskut sekä erämaksut muodostavat vain pienen osan suomalaisten velkaongelmasta. Siitä huolimatta tiedostamme, että meillä on markkinajohtajana suuri sosiaalinen vastuu kannettavana sen suhteen.

Siksi teemme merkittäviä uudistuksia palveluumme, tavoitteena asettaa koko luottoalalle uusi standardi, joka parantaa kuluttajansuojaa ja maksuehtoja. Ensimmäisenä harppauksena luovumme kokonaan turhista kuluista sekä liian pitkistä luotoista, sekä lisäämme ilmaista maksuaikaa ja muistutuksia tulevasta eräpäivästä palveluumme.

 

Väite 4: “Klarna näkyy ylivelkaantuneiden velkaluettelossa.”

Klarnalla on 40 prosentin markkina-osuus koko Pohjoismaisen verkkokauppaliikenteen maksuista. Ei ole epätodennäköistä, että Klarna – kuten muutkin suuret luotontarjoajat – näkyvät sellaisen kuluttajan velkaluettelossa, joka on tehnyt verkko-ostoksia ja on syystä tai toisesta joutunut maksuvaikeuksiin.

 

Väite 5: “Klarna ei ole tietoturvallinen.”

Ei pidä paikkaansa. Itseasiassa Klarna onnistuu torjumaan leijonanosan meihin kohdistuvista huijausyrityksistä ja petosten osuus on jatkuvassa laskussa.
Maksaminen Klarnan kautta on turvallista. Yhtenä Euroopan suurimmista pankeista tunnemme vastuumme ja teemme jatkuvasti töitä turvallisen nettiostamisen eteen. Valitettavasti petokset ovat koko pankkialaa koskettava ongelma, mutta tiiviin yhteistyön Suomen viranomaisten, kauppiaiden ja logistiikkakumppaniemme kanssa onnistumme torjumaan leijonanosan meitä koskettavista huijausyrityksistä. Kokonaisuudessaan meitä koskettavien petosten määrä on Suomessa hyvin pieni ja jatkuvassa laskussa.

Klarna ei hyväksy pelkällä henkilötunnuksen ja sähköpostiosoitteen perusteella tehtäviä ostoksia. Käytössämme on edistyksellistä petoksen merkkejä tunnistavaa teknologiaa, joka huomioi tuhansia eri datapisteitä, joista henkilötunnus ja sähköpostiosoite ovat vain kaksi. Palvelumme vaikuttaa helpolta ja vaivattomalta käyttää, mutta sujuvuuden taustalla on valtava määrä teknologiaa, joka takaa tietoturvallisuuden.

Jokainen Klarnan kautta tehty ostos arvioidaan useasti osana prosessia, joka alkaa kuluttajan siirtyessä verkkokaupan kassalle. Seuraamme ostosta reaaliajassa hyödyntäen datapisteitä, joiden avulla pystymme tunnistamaan epäilyttävää ostokäytöstä. Jos meillä on pieninkään syy epäillä ostoksessa olevan jotain pielessä, vaadimme ostajalta vahvaa tunnistautumista tai hylkäämme ostoksen. Lisäksi vaadimme vahvaa tunnistautumista aina kun maksutapahtuma suoritetaan – niin verkkopankkimaksun yhteydessä kuin Klarnan laskua maksettaessa. Raha ei koskaan lähde kuluttajan pankkitililtä ilman vahvaa tunnistautumista.

​​Takaamme myös, ettei asiakas joudu koskaan maksamaan ostoksesta, joka on todettu vilpillisesti tehdyksi. Me Klarnalla kannamme aina tämän riskin. Lue lisää Klarna ostajan turvasta.

 

Väite 6: “Klarnalla ostat nyt, ja maksat myöhemmin enemmän.”

Ei pidä paikkaansa. 91 % Klarnan maksutapoja käyttävistä ostoksista suomessa maksetaan kuluttajalle ilmaisella maksutavalla eli Klarnan verkkopankkimaksulla ja ‘Maksa Myöhemmin’ laskulla. Näille ostoksille ei tule mitään lisäkuluja maksutavasta. Klarnan ilmaisen “Maksa myöhemmin” -laskun suurin hyöty on se, että kuluttaja saa tuotteen ja voi varmistaa, että se on toivotunlainen ennen kuin joutuu maksamaan siitä.

Meille on ensisijaisen tärkeää, että asiakkaat, jotka haluavat maksaa erissä, onnistuvat maksamaan velkansa ennalta määrätyssä ajassa ja ymmärtävät luottonsa kokonaiskustannuksen. Olemme luopuneet joustavan erämaksun tarjoamisesta kassoillamme varmistaaksemme, että asiakkaamme eivät jää jumiin pitkiin ja kalliisiin maksuaikoihin. Lisäksi olemme poistaneet kaikki ylimääräiset kulut ja asettaneet 18,90% koron kaikille erämaksuille tehdäksemme luoton kokonaiskustannuksen ymmärtämisen helpoksi.

Klarna myös tarkistaa kuluttajan luottokelpoisuuden jokaisen yksittäisen ostoksen yhteydessä, jotta voimme reagoida mahdolliseen maksuvaikeuteen ja ennaltaehkäistä ylivelkaantumista.

9. Lähteet.

  1. Takuusäätiö – “Velkaongelmat ovat entistä vakavampia, mutta yhä harvempi on ulosotossa”
  2. Findikaattori – Kotitalouksien velkaantuneisuus
  3. Valtioneuvosto – ”Selvitys: Ylivelkaantuminen on lisääntynyt kaikilla tilastomittareilla”
  4. Suomen Pankki – Suomalaisten lainat ja talletukset
  5. Klarnan ja YouGovin kyselytutkimus (18.-23.8.2021, Suomessa n=1009)
  6. Tilastokeskus – Ulosottovelallisten määrä kasvussa – yhä useammin ulosotto koskee naisia
  7. Klarnan Money Management Pulse
  8. Klarnan ja Ungdomsbarometernin kyselytutkimus (yhteensä 2688 18-25-vuotiasta nuorta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 20.1.–10.2.2022 välillä. Suomessa vastaajia oli 577.)